James Hirvisaari - ankaraa kritiikkiä
 

258. Kismittää

 

26.2.2013 19:30

Joku on lennokkaasti lausunut, että ”elämä ei ole pelkkää juhlaa, se on myös ruusuilla tanssimista”. Tosiasiassa se ei ole kumpaakaan, vaan tanssiessa voi kompastella sekä omiin että toisten jalkoihin - ja ne ruusun piikitkin voivat pistää välillä kovin ikävästi. Joku toinen totesi, että ”se mikä ei tapa, kismittää”. Joskus on hyvä kirjata ylös elämän hyviä asioita. Toisinaan voi pysähtyä miettimään sitä, mikä eniten ottaa päähän. Jos ei muuten, niin sen vuoksi, että voisi antaa harmistuksen mennä menojaan ja vaikkapa tehdä harmin aiheelle jotakin.

Itseäni ovat viime aikoina kismittäneet ainakin seuraavat asiat.

* * *

Mopoauto. Aivan järkyttävä keksintö. Ajellessani päivittäin Vääksystä Lahteen junalle, aika usein edessä köröttelee mopoauto etanan vauhdilla. Keskellä tietä ja vähät välittämättä taakse muodostuvasta jonosta. En voi käsittää, kuinka moiset vaaralliset härvelit ja tientukkeet voivat olla laillisia kulkupelejä. Silloin tällöin liikenteessä on traktoreitakin, mutta ne aika usein älyävät väistyä ja antaa tilaa nopeammille.

* * *

Suurta huomiota on saanut homojen avioliittoa koskeva lakialoite. Lakivaliokunnan jäsenenä osallistun prosessiin erityisen läheltä. Tätä kirjoittaessani en tiedä, otetaanko aloite käsittelyyn, mutta asiasta äänestettäneen tällä viikolla. Kismittää, että aloite on nimetty ”tasa-arvoiseksi avioliittolaiksi”, sillä eihän kyseessä ole mikään tasa-arvoasia vaan avioliittoinstituution sisällön musertava muuttaminen. Ajattelen niin, että avioliitto on nimenomaan miehen ja naisen välinen liitto. Kutsuttakoon homoliittoja jollakin toisella nimellä. Minulle miehen ja naisen välinen suhde on aivan erityisen merkityksellinen.

* * *

Maahanmuuttokeskustelua on käyty vuosikausia, mutta edelleenkin se tuppaa kompastumaan rasismisyytöksiin. Viime aikoina perussuomalaisia on painostettu aivan erityisen ankarasti jopa ministerien suulla. On uskomatonta ja harmittavaa, että yhteiskunnassamme vallitsee noiden asioiden suhteen kovin hysteerinen ilmapiiri, varsinkin kun aiheuttaja ei ole itse asia vaan perussuomalaisten vaalimenestys.

* * *

Suorastaan ketuttaa se, että oikeuslaitoksemme on niin politisoitunut, että se häärii perussuomalaisten poliitikkojen kimpussa pyrkien tukkimaan heidän suunsa. Pyrkimys sananvapauden tukahduttamiseen riepoo erityisen syvältä.

* * *

Tosikkomainen kurttuotsaisuus kismittää. Kaikkien pitäisi oivaltaa, että politiikka on aatteiden kilpailua eikä ihmisten välistä vihanpitoa. On paljon mielenkiintoisempaa suhtautua asioiden etenemiseen jännityksellä kuin liiallisella kireäpipoisuudella.

* * *

Sekin kismittää, että joudumme jälleen pohtimaan kuntarakenteita, vaikka juuri pari vuotta sitten niitä Päijät-Hämeessä selviteltiin, ja silloin liitossuunnitelmat saivat täystyrmäyksen.

* * *

Kun mietin maailmantilannetta ja kaikkia maailman ihmisiä omien vaikeuksiensa keskellä, kovin pieniltä vaikuttavat nämä minun omat harmitukseni. Taidanpa mennä ostamaan ruusuja.
 

(Kolumni Itä-Häme -lehdessä 26.2.2013)
 

jameshirvisaari.com

©  jameshirvisaari.com