James Hirvisaari - ankaraa kritiikkiä
 

232. Lautakuntapaikkaneuvottelut

 

Neljä vuotta sitten kuntavaalien jälkeen Asikkalan lautakuntapaikkaneuvottelut sujuivat äärimmäisen kivuttomasti. Vaalitulos mahdollisti silloin helpon paikkajaon. Lähtökohtahan on se, että 35 hengen valtuustossa viidellä valtuutetulla saa jokaiseen 7-jäseniseen lautakuntaan aina yhden paikan.

Vaalituloksen mukaisesti keskusta sai tuolloin 15 valtuutettua, kokoomus 10 valtuutettua, SDP 5 valtuutettua ja pienryhmät yhteensä 5 valtuutettua, kaikki viidellä jaollisia. Niinpä ehdotuksestani pienryhmät tekivät teknisen liittoutuman, joka takasi meille kaikille jotakin. Neuvottelut siis alkoivat pienten yhteistyöllä, ja sulassa sovussa jaoimme paikat pienryhmien kesken. Kuulemma koskaan aiemmin eivät neuvottelut ole sujuneet niin helposti ja nopeasti kuin silloin. Yhden illan aikana päästiin sopimukseen.

Neuvottelu lautakuntapaikoista on kiehtova prosessi, ja syksyisten kuntavaalien jälkeen oli erittäin mielenkiintoista taas pohtia asetelmia. Oli helppo nähdä, että jako menisi jälleen teknisillä liittoutumilla mukavasti viidellä jaollisesti. Tässä kohden on mainittava, että suhteellisen taulukon mukaan viidellä jaollisuus on suuremmissa koalitioissa pelkkää matematiikkaa reilumpi, mutta siihen hienosäätöön en nyt puutu.

Lienee myös syytä huomauttaa, että tekninen liitto ei ole poliittinen liitto. Asikkalassa se on muodostettu vain paikkajaon helpottamiseksi, ja sopimuksen jälkeen liitto automaattisesti purkautuu. Liittoutumista voidaan toki käyttää myös muiden jyräämiseen, ja sellaistakin valitettavan usein tapahtuu. Asikkalassa on kuitenkin toimittu reilusti.

Puolueille tarjoutui siis jälleen tilaisuus liittoutua niin, että jokainen koalitio muodostaisi viidellä jaollisen ryhmän. Tällä kertaa se oli mahdollista vaalituloksen pohjalta: keskusta, perussuomalaiset ja pienryhmä sai yhteen 20 valtuutettua, kokoomus ja pienryhmä 10 valtuutettua, sekä SDP ja pienryhmä 5 valtuutettua. Jälkimmäiset saisivat yhdistyessään kokoon 15 valtuutettua, mutta se ei todellisuudessa vaikuttaisi jakoasetelmiin millään tavoin.

Jokainen koalitio jakaa heille laskennallisesti kuuluvat paikat keskenään. Pienryhmät saavat tällaisesta järjestelystä neuvotteluedun, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että heidän edustajansa pääsee juuri haluamaansa lautakuntaan. Yksin pienryhmä näet jää helposti tärkeimpien lautakuntien ulkopuolelle, varasijoille tai jopa kokonaan ilman lautakuntapaikkoja.

Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun jokainen koalitio joustaa hieman omista tavoitteistaan. Jos jokin ryhmä pysyy tiukasti asemissaan, ei sopimusta synny. Pahimmillaan paikoista joudutaan äänestämään valtuuston maratonkokouksessa.

Asikkalassa neuvottelut lautakuntapaikoista ovat menneet kitkattomasti, koska sanelupolitiikkaa ei ole harrastettu. Lopputuloksessa kaikki ryhmät joustivat, ja neuvottelutulos oli reilu kaikkia kohtaan, mikä myös kaikkien ryhmien suunnalta tunnustettiin.

Lautakuntien puheenjohtajuuksista syntyy helposti vääntöä, ja lisäksi sukupuolikiintiöt hankaloittavat aina neuvotteluja ja aiheuttavat tilanteita, joissa pätevin ei pääse tehtävään sukupuolensa takia. Kiintiöitä voidaan myös käyttää vallan välineinä. Niistä tulisikin tyystin luopua. Näidenkin suhteen yhteisymmärrys kuitenkin syntyi Asikkalassa tällä kertaa melko kivuttomasti.

Tätä kirjoitettaessa avoinna ovat vielä valtuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajuudet. Erityisen tärkeää on se, että kunnan keulakuvana toimiva valtuuston puheenjohtaja nauttii valtuuston ja sitä kautta äänestäjien luottamusta. Lopullisesti valinnat varmistuvat vasta valtuuston päätöksellä.

(Julkaistu Päijät-Häme -lehdessä 9.1.2013)

 

 

 

jameshirvisaari.com

©  jameshirvisaari.com