James Hirvisaari - ankaraa kritiikkiä
 

164. 4. Teodikeasta


Miksi maailmassa on pahaa, jos sen Luoja on kaikkivaltias ja hyvä?


 

  • Alussa kaikkeus oli yhdessä pisteessä, johon sisältyi potentiaalisena koko nykyinen maailma. Siinä oli erottamattomina sekä hyvä että paha, siinä oli kaikkeus ykseydessä.

     
  • Universumin syntyhetkellä ykseys hajautui moneudeksi, joka mahdollisti rakkauden virtaamisen sekä sen esteenä olevan pahan eriytymisen.

     
  • Nykyinen kaikkeus moneudessa sisältää edelleen ykseyden kaikki elementit, myös pahan. Mitään ei puutu, ja tila on siinä mielessä täydellinen. Päämäärä on kuitenkin paras mahdollinen maailma, jossa pahuutta ei ole.

     
  • Nykyinen maailma on osa puhdistumisprosessia, jonka kautta pahuus suodattuu lopullisesti pois universumista. Nykyinen kaikkeus moneudessa jalostuu täydellisyydeksi, ja luomisen päämäärä toteutuu.

     
  • Universumin Luoja on täysin suvereeni, oikeudenmukainen ja hyvä. Hän on valmistanut Kristuksessa koko luomakuntaa koskevan sovituksen. Pahakin palvelee hyvää päämäärää olemalla osa täydellistymisprosessia, jossa sen lopullinen rooli on hävitä olemattomiin. Valo syrjäyttää pimeyden, rakkaus syrjäyttää pahan.

     
  • Näin ollen maailmassa voi tällä hetkellä olla pahaa, vaikka sen Luoja on kaikkivaltias ja hyvä.


Ihmettelijöille tiedoksi - tässä ei julisteta mitään ainoata opillista totuutta. Tässä esitetään ratkaisu teoreettiseen teodikean ongelmaan, ratkaisemattomana pidettyyn dilemmaan, joka on aina askarruttanut filosofeja ja teologisia ajattelijoita. Pelkkään olemassaoloon sinänsä liittyy joka tapauksessa suuri mysteeri, jonka ratkaisu piilee metafyysisen rajapinnan takana.

 

Metafysiikka on intohimoni ja tärkein harrastukseni. Laitan muistiin kiteytettyjä ajatuksiani joistakin keskeisistä aihepiireistä lyhyen kirjoitussarjan muodossa tänne Vapaavuoroon.

©  jameshirvisaari.com